Hetki iltapunnituksen jälkeen

voihan pojat! Annan pennut ovat molemmat poikia. Ihanat kissalan pojat. Poikien ensimmäiset päivät ovat menneet hyvin. Painot nousevat noin 15 grammaa vuorokaudessa ja pojat ovat tyytyväisiä. Anna ei suostunut vaihtamaan Luolakattia pois, joten Anna sai jäädä pesimään siihen. Pesä on isompi koko Luolakatista ja siinä mahtuu hyvin imettämään. Onhan tuo suojaisa ja pesäkolomainen. Anna on tyytyväinen. Minun täytyy nyt vain ostaa yksi Luolakatti lisää, pesä oli nimittäin oikeastaan Lisan. No, Lisa ei kuitenkaan näyttäisi pistävän Katin lainaamista pahakseen.

Ylempänä esikoinen, sisarus alla

annan pennut syntyivät aamuyöllä Niinhän siinä meni kuten olin ounastellut. Anna synnytti kuin emonsa Sonja, vuorokaudella 68. Avautumisvaihe oli tälläkin kertaa pitkä, yli 24 tuntia, mutta itse synnytys nopea, vaikkakin ensimmäisen pennun kohdalla hiukan haastava. Poika oli hankalassa häntätarjonnassa, ja, hyvistä työntöpoltoista huolimatta, jäi kiinni synnytyskanavaan. Anna sai tehdä kovasti töitä, ja myös ihmiskätilön apua tarvittiin, ja lopulta pentu syntyi meidän sängylle. Onneksi pentu oli virkeä ja Anna otti sen välittömästi hoivaansa. Toinen pentu syntyi helposti 40 minuuttia ensimmäisen syntymästä.

Urhea, ihana Anna

Tarkistin yöllä pennuilta nopeasti vatsan ja kitalaen, kurkistin pikaisesti sukupuolet ja annoin perheen levätä. Punnitsin vasta aamulla ja molemmat painoivat kuivana ja nisältä otettuina 119 grammaa. Aamulla uudelleen tarkastettuna meillä näyttäisi olevan kaksi poikaa!

Annan molemmissa pentueissa on ollut vain kaksi pentua mutta pennut ovat olleet isokokoisia, jokainen yli 110 grammaa syntyessään. ”Ehkä pieneen kissaan ei enempää pentuja mahtuisikaan?” Painoa Anna on kerännyt molemmissa tiineyksissä yli kilon. Tässä ei ole grammaakaan rasvaa vaan kaikki lisäravinto on varastoituna pentujen käyttöön. Hyvä synnyttäjä tässäkin mielessä, sanoisin.

Anna on syönyt, juonut ja käynyt vessassa. Pentupesässä näyttäisi olevan kaikki hyvin.

Anna päätti; paras pesä vastasyntyneille on Luolakatti-pesä!

Kissamaista!

Tessin pennut ovat suloisia, suloisia kuin vain kolmeviikkoiset kissanpennut ovat. Pölypallot. Kolmiviikkoiset ovat kuin miniatyyrikissoja. Vielä vähän kömpelöitä liikkeissään, vielä ”peppupainoisia”. Pyllähtävät pepuillensa. Kolmiviikkoiset tapailevat leikkiä sisaruksen kanssa ja istuvat pesän perällä katselemassa minua, joka istun pesän edessä lattialla. Elämänmeno Askaisissa on kissamaista.

”Vesku”, Hana-Bi Metsän tummuus

”Jussi”, Hana-Bi Varjot veen

”Siiri”, Hana-Bi Vanamo

”Hilma”, Hana-Bi Virvatuli

”Eino”, Hana-Bi Puunto pilven

Kuvat kolmiviikkoisista Tessin ja Cocoan pennuista ovat viime sunnuntailta. Toinen tytöistä on vielä vapaana. Pojat on alustavasti varattu ja toinen tytöistä jää kasvatukseeni.

Pennut saivat sunnuntaina ensimmäisen matokuurin. Samoin kuin antibioottien kanssa eläinlääkärit eivät suosittele myöskään matolääkkeiden ylenpalttista antamista kissalle. Pennut tulee kuitenkin madottaa hyvin ennen rokotuksia. Tessin pennut saavat loishäädön eläinlääkärini ohjeen mukaisesti 3-, 5- ja 8-viikkoisina. Emo madotetaan samalla. Matolääkkeksi riittää suppeakirjoinen lääke, meillä annetaan Mirrixiä. Riitta annosteli tahnan sormenpäähäni ja minä sujautin sen pennun suuhun. Pölypallo kerrallaan. Pennut ottivat lääkkeen hyvin, Veskulla tosin oli terävät hampaat. Lopuksi Tess pyyhki kielellänsä pentujensa suut.

Elämänmeno Askaisissa on kissamaista, mutta onhan siellä myös Ilona. Ilona on Riitan koiran Jutan tyttöpentu, kaksi päivää vanhempi kuin Pölypallot. Pysy siis kuulolla. Kunhan Pölikset hieman vielä kasvavat saavat he Ilonasta yhden leikkikaverin lisää. Ja päinvastoin.

Swaldiphary Polina, kuva on otettu 15.7.2017

Kävimme Jukan kanssa viikonloppuna hoitamassa Polinaa. Suloinen, ihana Polina! Polina on aina hyvällä tuulella, on sosiaalinen ja leikkisä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että jäin sunnuntai-iltana Askaisten reissun jälkeen nukkumaan Riitan ja Pasin sohvalle. Polinan kanssa.

Lapsena ollessani Turun mummolan salin senkin päällä oli pieniä posliinikissoja. Muistan erityisesti yhden kissahahmon, jolla oli kaksi poikasta. Kissanpojat olivat kultaisella ketjulla kiinni emon kaulassa olevaan pantaan. Mummoni luvalla sain aina välillä leikkiä näillä pikkukissoilla. Posliinikissat oli tuotu mukana kotoa Karjalasta. Ihailin mummolan pikkukissoja, miten taitavasti ne olikaan maalattu ja lasitettu. Kuvan kissaperhe on kuin meillä mummolassa, mutta tämä kissaperhe asuu Polinan kotona. Yksi kissanpojista on kaatanut maitotonkan.

muutimme tänään isoon kevythäkkiin kun synnytyspesä alkoi käydä jo ahtaaksi. Meillä on silmät auki. Painomme nousee 10 -15 grammaa vuorokaudessa kullakin ”pölypallolla”. Pentupesässä on kaikki hyvin!

Kuvat sisältävät söpöysvaroituksen. Minä ja sisarukset, me täytämme huomenna kaksi viikkoa!

Kahden viikon iässä kissanpennun silmät ovat auki ja pentu alkaa havainnoida ympäristöään

Kaksiviikkoiset ovat vielä täysin riippuvaisia emon hoivasta ja pesän lämmöstä. Pennun oma lämmönsäätelyjärjestelmä on täysin kehittynyt noin kolmeviikkoisena

Pennut syntyvät korvakäytävät suljettuina. Ulkokorvan käytävä avautuu noin 2 viikon iässä. Pienet korvalehdet värisevät ja väpättävät pennun alkaessa kuulla ympäröiviä ääniä

Kahden viikon ikäinen kissanpentu nukkuu yli 20 tuntia vuorokaudessa. Vähitellen pennun kiinnostus itsestä, sisaruksista ja emosta lisääntyy. 2 – 3 viikon ikäinen kissanpentu pureksii ja nuolee omaa tassuaan, hapuilee ensimmäisiä pesujaan. Pennut ottavat etujaloilleen ja pian, aluksi huterasti, myös takajaloilleen. Pesälaatikolle tullessa siniset silmät seuraavat tulijaa ja havainnoivat ihmisen liikkeet pesän laidalla.

Nämä söpöliinit kasvavat Riitta ja Matti Laakson kotona Askaisissa. Tiedustelut, katso ystävällisesti yhteystiedot.

Auringon paistaessa Anna viihtyy paljon parvekkeella, lautalattialla loikoen tai tuolilla lepäillen ja pilvisenä päivänä mukava lepopaikka löytyy keittiöstä

tänä keväänä ja kesänä ovat kaikki kolme tyttöä olleet aamuisin vuoteessani toivottamassa hyvää huomenta. Riippumatta siitä onko herätys kukonlaulun aikaan työpäivänä vai, kuten tänään, laiska herääminen lomapäivään. Silitän kissaa. Silitän kolmea kissaa, jotka puskevat kukin vuorollaan kättäni haluten päätä rapsuteltavan. Herää hei, on aamu!

Leia on pikku hiljaa piristynyt Helmin ja Madden kuoleman jälkeen. Ja alkaa olla oma itsensä. Olemme Jukan kanssa vasta nyt ymmärtäneet miten paljon Helmin ja Mathildan olemassa olo raamitti Leian elämää. Olimme jossain vaiheessa jopa huolissamme miten Leia pärjää. Tunteeko kissa surra? Kaipuuta ja hämmennystä kissa ainakin kokee. Voiko kissa sairastua surusta? Onneksi näin ei käynyt. Pikkuhiljaa Leia piristyi ja näyttää nyt löytäneen uudelleen oman paikkansa ja asemansa muuttuneessa kissaporukassamme. Side äitiin ja siskoon oli vahva. Leia on osa laumaa ja viihtyy hyvin nuorten tyttöjen seurassa. Jälkikäteen ajateltuna Leia jättäytyi Helmin, ja varsinkin Mathildan, varjoon. Leia on aina ollut terve ja tyytyväinen kissa mutta on meidän molempien mielestä nyt enemmän iloinen ja energinen. Aamuisin Leia on mukana herättelemässä meitä yhdessä Lisan ja Annan kanssa, josta olen iloinen.

Leia täyttää tänä vuonna 14 vuotta.

Annan odotusaika on sujunut hyvin. Anna on rauhallinen ja lepäilee paljon. Aamuisin, pentumassusta viis, kun emäntä on ensin tassuteltu herätetyksi ja aamupala tarjoiltu ja syöty, Anna innostuu villiin juoksuhippaan Lisan tai Leian, tai molempien, kanssa. Ruoka on maistunut hyvin. Ja sitten taas huilitaan. Annan painon kehitys on kulkenut täsmälleen samoissa luvuissa kuin ensimmäisen tiineyden aikana. Vatsa on söpösti pullea. Ei niinkään pallomainen vaan enemmän sellainen soma pötkylä. Kaksi pentua myös nyt? Laskettuun aikaan on aikaa vajaa kolme viikkoa.

Kissalassa vietetään Annan ja kavereiden kesää.