Hana-Bi Venäjänsiniset

Rakkaudesta kissaan

  • Rotu ja kasvattaja
  • Kissat
  • Pennut ja pentueet
  • Hana-Bi Blogi
  • Yhteystiedot

kesä 22 2023

SIJOITUSKISSATOIMINNASTA


” Kissan sijoittaminen tarkoittaa sitä, että kissa muuttaa uuteen kotiin omistusoikeuden jäädessä sovitusti kasvattajalla tai aikaisemmalla omistajalla. Sijoitussopimuksia tehdään, jotta kasvattaja voisi säilyttää haluamansa kissan kasvatuksessaan, mutta ei pysty sitä itse pitämään. Ostaja päätyy yleensä sijoituskissaan haltijaksi joko siksi, että hän haluaa tutustua kasvatustoimintaan kokeneen kasvattajan avustuksella tai siksi, että sijoituskissa vaikuttaa näennäisesti ilmaiselta tai edulliselta. Todellisuudessa sijoituskissan ottaja sitoutuu erilaisiin kustannuksiin ja työmäärään, jolla kissan hinta korvataan kasvattajalle, joten ilmainen se ei ole. Suomessa kissat ovat perheenjäseniä ja yhdessä taloudessa asuvien kissojen määrä on rajallinen.” (Lähde: Suomen Kissaliitto)

Lainaus on Suomen Kissaliiton julkaisemasta sijoituskissaoppaasta (Julkaistu 12.1.2014. Muokattu 19.6.2019).

Olen sijoittanut tyttö- ja poikakissoja jo useamman vuoden ajan. Juuri edellä mainituista syistä; oma kissamäärä kotona ja mahdollisuus edetä kasvatustoiminnassani myös sijoituskissojen kautta.

Parhaimmillaan sijoitus on hieno kokemus sekä sijoituskodille että kasvattajalle. Kuvan kissa Mija asuu sijoituksessa Idan ja Joonan luona Helsingissä. Mijalle on syntynyt ensimmäinen pentue nyt kesäkuussa.

Teen sijoitussopimuksen aina kirjallisena. Sopimuksessa sovitaan sijoituksen ehdoista. Vaikka kaikkea, mitä elävien eläinten kanssa voi eteen tulla ei voida kirjata paperille, on huolellisesti mietitty ja yhdessä hyväksytty sopimus turvallinen perusta niin sijoituskodille kuin myös kissan omistajalle.

Sijoituskodin kannattaa aina selvittää tarkasti mihin on sitoutumassa. Sopimuksen ehtojen tarkka auki puhuminen, keskustelu ja kodin tarjoamien olosuhteiden sekä sijoituskotiehdokkaan taustojen ja motiivin selvitys luovat hyvän yhteistyön perusteet. Kasvattajan tiukkojakaan kysymyksiä ei pidä säikähtää. Välttämättä aikaisempaa kokemusta kissoista ei tarvita ollakseen hyvä sijoitus- ja kissakoti, vaikkakin se voi olla etu. Kissan kasvattajana/omistajana olen vastavuoroisesti velvollinen kertomaan avoimesti omasta kasvatuksestani sekä esittelemään kissalani ja kissani ennen sopimuksen tekemistä. Vastaan mielelläni kaikkiin sijoituskissan ottamisesta kiinnostuneiden kotien kysymyksiin ja, samoin kuin lemmikkipennun varaus, sijoituskissan saaminen edellyttää henkilökohtaista tapaamista.

Sijoituskodista tulee sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kissan haltija, kissan omistus- ja jalostusoikeuden jäädessä kissan kasvattajalle ja omistajalle. Otan kissasta vakuusmaksun, jonka suuruus sovitaan kotikohtaisesti mutta joka on korkeintaan puolet lemmikkipennun myyntihinnasta. Vakuusmaksu palautuu sopimuksen täytyttyä ja sopimuksessa sovitaan myös mitä vakuusmaksun kanssa tehdään, jos sopimusehdot eivät täyty tai kissa siirtyisi kesken sopimuskauden sijoituskodin omistukseen.

Sijoituskoti ottaa kissalle vakuutuksen.

Hana-Bi Nena laulaa ilmapalloistaan, Mimo, yksi kesän emoistani. Mimon pentuja odotetaan viikolla 28 ja he syntyvät ja kasvavat sijoituskodissa Marian ja lasten luona Helsingissä. Mimon kuva Maria.

Sijoituskoti on pennun oma koti, ja koti on pennun perhe. Sijoituskissan kanssa saa, voi ja pitää elää normaalia kissaelämää. Kissa on perheen lemmikki. Sijoituskoti saa halutessaan vielä kissan kissanäyttelyyn ja kissalle saa valita hoitajan lomamatkan ajaksi. Kissan kanssa saa mennä mökille. Kunhan kaikki tapahtuu kissaturvallisesti. Sijoitukseen kuuluu olennaisesti hyvä yhteistyö ja informaation kulku osapuolten kesken ja muun muuassa kesälomareissusta tai loma-ajan hoidosta keskustellaan kissan omistajan kanssa.

Melissa ja Hana-Bi Ponyo, sijoitustyttö toisessa polvessa. Ponyon emo Leeloo muutti Melissalle ja Mickelle sijoitukseen ja sai yhden pentueen, josta jäi tyttö jatkamaan emonsa kasvatuslinjaa. Toivottavasti Ponyo saa omat pennut ensi vuonna tai vuonna 2025.

Emokissa synnyttää sijoituskodissa ja pentujen hoito tapahtuu yhteistyössä kanssani. Emokissaan ja pentuihin liittyvät vastuut ja velvollisuudet sekä tiineyteen ja pentujen hoitoon liittyvät kulut on kirjattu sopimukseen ja ne käydään huolellisesti läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sijoituskollin pitoon liittyvät vastuut ja velvollisuudet pitävät lyhykäisyydessään sisällään kodin vastuun pitää poikakissan leikkaamattomana sopimuksen voimassaoloajan. Tavoitteet poikakissan suhteen on yleensä mietittyinä jo siinä vaiheessa kun haen poikapennulle sijoituskotia ja ne käydään läpi ennen sopimuksen tekoa. Tavoitteet kirjataan sopimukseen. Teen myös urosten sopimukset määräaikaisina ja tavoitteet on tehdä astutukset ripeässä ajassa sen jälkeen kun poika on tullut sukukypsäksi. Olen ollut myös onnekas, poikakissani ovat olleet hyväkäytöksiä eivätkä juurikaan merkkailleet ja sopimuksia on voitu jatkaa jopa yli alkuperäisen sopimusajan. Ymmärrän toki myös hyvin, että mahdollinen merkkailu mietityttää poikakissan sijoitukseen ottamista harkitsevaa kotia, ja myös tästä keskustellaan ennen sopimuksen tekoa.


Mijan pennut syntyivät 3.6. Pentueessa on kolme poikaa ja kuvan tyttö. Haen tytölle sijoituskotia pääkaupunkiseudulta. Luovutus on viikolla 38 ja kuvassa hänellä on ikää kaksi viikkoa.

Kenelle sitten sijoituskissa mielestäni sopii? Sijoituskissa sopii hänelle, joka on kiinnostunut kissanpennuista ja on halukas yhteistyöhön kasvattajan kanssa. Sijoitus sopii perheille, joita kiinnostaa sekä pentujen kasvu että pentuarki kokemuksena, on kenties kiinnostunut rotukissakasvatuksesta laajemmin tai miettii ehkä oman kasvatustoiminnan aloittamista mutta suoraan kasvattajaksi ryhtyminen tuntuu liian suurelta vastuulta.

Poikakissan sijoituskoti tarjoaa kodin kasvattajan kasvatukseen valitsemalleen kollipojalle. Samoin, ajatus siitä, että oma poikasta tulisi myös isäkissa voi tuntua hyvältä motivaatiolta ruveta ns. kollikodiksi.

Sijoituskissa ei ole ilmainen kissa ja sijoituskodiksi ryhtymistä tuleekin miettiä tarkkaan ja keskustella asiasta huolella kasvattajan kanssa. Sijoituskissa ei ole sen lemmikkipennun korvike, joka ei ole tarjolla kun kissakuume on suurimmillaan. Sijoituskissan ottaminen on kuitenkin kokemus, jota voin lämpimästä suositella niin lapsiperheille kuin pienimmillekin perheille. Annan aina sijoitussopimukseni luettavaksi ennen sopimuksen tekemistä.

Written by HanaBi · Categorized: Hana-Bi Blogi · Tagged: FIFe, Hana-Bi, Hana-Bi Russian Blue, Hana-Bi Venäjänsininen Rakkaudesta kissaan, Kissaliitto, Luovutusikä, Russian Blue, Sijoituskissa, Venäjänsininen, Venäjänsiniset pentuja syntynyt

touko 28 2022

KISSANPENNUN LUOVUTUSIKÄ NOUSEE 14 VIIKKOON

Euroopan Kissajärjestön (FIFe) yleiskokous hyväksyi eilen Puolan Rotukissaliiton (PL FPL) ehdotuksen pentujen luovutusiän nostosta 14 viikkoon äänin 22+ / 13 – / 1 poissa.

14 viikon luovutusikä astuu voimaan 1.1.2023.

Kissaliiton liittokokous nosti luovutusiän kansallisena sääntönä 14 viikkoon vuonna 2020 mutta palautti sen heti seuraavana vuonna aikaisempaan 12 viikkoon. Perustelut luovutusiän laskemiseen takaisin 12 viikkoon eivät vakuuttaneet minua. Palauttamista perusteltiin mm emojen omista pennuista kokemalla stressillä ja pentujen jo suurella koolla. Perusteluna vedottiin myös kasvattajan omaan harkintaan luovutusiän suhteen. (Minimi 12 viikkoa mutta suositus/harkinnan mukaan 14 viikkoa. Mikä sinänsä periaatteena on oikein).

Olen tyytyväinen FIFen yleiskokouksen päätökseen ja iloinen, että Puola tarttui tähän ja toi ehdotuksen FIFE GA -kokoukseen. 14 viikon luovutusiän hyödyistä on olemassa myös tutkimusnäyttöä (mm Hannes Lohi).

14 viikon luovutusikä ei muuta meillä mitään. Hana-Bi pennut on luovutettu 14+ viikolla jo vuosia. Kaksitoistaviikkoinen kissanpentu on vielä hyvin vauvamainen ja viikot 12 – 14 ovat oman kokemukseni mukaan tärkeät kissanpennun itsenäistymisen kannalta. Kahdentoista viikon ikäinen pentu ei ole enää riippuvainen emon hoivasta, napanuora emoon on katkaistu ja tänä aikana pentu orientoituu uudella tavalla sisaruksiinsa, kissalan mahdollisiin muihin kissoihin ja kasvatuskodin ihmisiin.

Viikot 12 – 14 valmistavat pentua itsenäiseen elämään ja neljätoistaviikkoinen kissanpentu on minusta valmiimpi kohtaamaan muuton ja kasvukodin jättämisen aiheuttaman stressin. Pennulla on hyvin valmiuksia kohdata uusi koti uusine ihmisineen ja mahdollisine eläinkavereineen.

Hana-Bi pennut luovutetaan kahdesti rokotettuina ja 14 viikon luovutusikä mahdollistaa myös järkevän rokotusohjelman.

(kuvassa 5 päivän ikäinen Martan pentu)

Written by HanaBi · Categorized: Hana-Bi Blogi, Uncategorized · Tagged: FIFe, Hana-Bi, Kissa, Kissaliitto, Luovutusikä, Russian Blue, Venäjänsininen

huhti 21 2022

20 VUOTTA KASVATUSTA RAKKAUDESTA KISSAAN – OSA 2

Hana-Bi Laula vaan -pentue, syntynyt 12.2.2020. Sukupuu Anu Ingelius

Ensimmäisen pentueeni isäkissa oli EC Opiom de la Mer de Kara (omistaja Mela Ekman). Pohjoismainen venäjänsininen oli, ja on, suuri rakkauteni mutta olin jo ennen ensimmäistä pentuetta viehättynyt ajatuksesta yhdistää pohjoismaisiin linjoihin silloisia amerikkalaislinjaisia kissoja. Olin ihastunut Opiomiin ja iloinen Melan antaessa pojan ensimmäisen Hana-Bi-pentueen isäkissaksi. Opiomin sukutaulu on amerikkalainen maustettuna yhdellä ranskalaisella kasvatuslinjalla.

Opiom tuli Tanskasta Suomeen ja jatkoi muutaman vuoden kuluttua elämäänsä Tsekeissä, Rosa Glauca -kissalassa.  Jälkeläisistä omassa kasvatuksessani jatkoi sukulinjaa Du Soleil -pentueen tyttöpentu Helmi (IP IC Hana-Bi Mystere du Soleil) tyttäriensa Leian (Hana-Bi Leia) ja Mathildan (CH Hana-Bi Yemaja Lukumi) kautta. Helmin veli Sergei (Hana-Bi Dralion du Soleil) sai yhden pentueen Katzenhof-kissalassa (kasvattaja Mette Vainio nyk. Saarela)

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Opiom-de-la-Mer-de-Kara-DM-Imp.jpg

EC Opiom de la Mer de Kara

Leian (ja minun) pohjoismainen rakkauskissa on ja oli Glasskattens Calippo Merry Xmas. Niin hieno poika! Calippon omistaja Anna lähetti minulle kuvan Calipposta. Se oli rakkautta. Matkustin Leian kanssa tammikuussa 2005 Skellefteåoon, Pohjois-Ruotsiin. Matka sinne ei tuntunut lentäen pitkältä mutta jättäessäni Leian astutusta varten taakseni tunsin jättäväni kissani todella, todella kauas. Kokemus oli minulle kasvattajana ensimmäinen. Leia sai Calippon kanssa hienon pentueen; Vera, Ines, Essu ja Aulis, Neljä Vuodenaikaa -pentue. Pentueesta sukulinjaa jatkoivat Vera ja Essu, kumpikin yhden pentueen verran. Isäkissoina pennuille olivat pojat Bessemjanka’s- ja Katzenhof-kissaloista.

Jokainen kollipoika tulee saada tulla mainituksi. Leia-kissassamme on paljon isäänsä Luukasta (EC Lukoshka von Ramenka, om Sari Kulhan, Zarin). Harald (CH Harald av Buerlia) ja Timppa (SP,SC Hana-Bi Timur, DVM) Hyppe (SC Silverine Hyperion of Hana-Bi, DVM) ja Elmo (CH Ethan Delle Ombre Blu) sekä nuorimmainen Pan (Hana-Bi Pan).

Nuori Harald av Buerlia

Harald av Buerlia antoi kasvatukseeni paljon hyvää ja olen hänestä kiitollinen kasvattaja Evalle. Evasta tuli myös hyvä ystäväni. Haraldin perintöä kissoissani on mm pään kauniit linjat, luusto ja rotupiirteet sekä lihaksikas ja elegantti vartalotyyppi. Piirteet, jotka ovat periytyneet kiitettävästi Haraldin tyttären Hana-Bi Biutifulin ja pojanpojan Hana-Bi Timurin jälkeläisissä ja näiden jälkeläisissä. Anna on Biutifulin pojan Mardi Grasin tytär ja Timur Haraldin pojan Muskatz Beethoven poika. Anna on Panin emo. Pan on näyttävä nuori kollipoika, jonka ulkonäössä on paljon sukunsa pohjoismaisia piirteitä. Panin isä on CH Ethan Delle Ombre Blu.

Timppa oli monella tavoin upea poika. Timpan elämä päättyi aivan liian aikaisin. Timpan pojat Tivoli ja Eumeo sekä tytär Ilo jatkoivat sukua Hana-Bi nimellä . Timppaan liittyy paljon muistoja, mm näyttelyreissujen ympäriltä. Sain Timpan pentujen kautta itselleni myös hyviä ystäviä. Viesti Timpan yllättävästä ja nopeasta sairastumisesta ja kuolemasta jätti minuun surua ja kaipuun.

SP,SC Hana-Bi Timur DVM

Vuonna 2017 elämääni tassutteli yksi elämäni kissoista, pieni poika Hyperion. Hyperion ei ole vain yksi kasvatukseni isäkissoista vaan kissa, jonka kanssa koetaan elämyksiä. Ajoimme kesällä 2017 ystäväni Ninan ja Timpan pojan Tivolin kanssa kissanäyttelyyn Jelgavaan, Latviaan. Jonne tuli myös Hyperionin kasvattaja Christos. Kotiin palasimme kahden kissan kanssa. Takapenkillä viereisessä sturdissa Suomeen matkasi pieni poika Hyperion. Hyperion on isä kuudelle Hana-Bi-pentueelle. Karismaattinen Hyperion on vuoden venäjänsininen vuonna 2017 (paras pentu/nuori), vuonna 2018 (paras aikuinen uros) vuonna 2020 (paras aikuinen uros) ja vuonna 2021 (paras aikuinen uros). Hyperion valmistui FIFen korkeimpaan titteliin Supreme Champion marraskuussa 2021 ja saavutti saman kuun alussa Imatralla Distinguished Varity Merit -tittelin. Saavuttaakseen tämän arvostetun tittelin kissan on täytynyt olla tuomarin paras venäjänsininen yhteensä kymmenen kertaa. Ensimmäisen ja 10. kerran välillä tulee olla kulunut aikaa vähintään kaksi vuotta ja yksi päivä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on SC-Silverine-Hyperion-of-Hana-Bi-681x1024.jpg

”Olin viime vuoden marraskuussa SUROKin kissanäyttelyssä Imatralla. Siellä komea kollini GR*Silverine Hyperion of Hana-Bi saavutti tittelin DVM (Distinguished Variety Merit). Olin juhlistamassa valmistumista sen omistajan Marianna Ripatin kanssa. Kolli on ensimmäinen kreikkalainen kissa, joka on saavuttanut sen tittelin.” (Christos Romanos – Silverine-kissala Kreikassa)

Kirjoitin Hana-Bi Blogissa Ethanin hakureissusta Italiasta keväällä 2020. Matkakertomus Milanoon ja Milanosta Helsinkiin on luettavissa vuoden 2020 merkinnöistä. Ethan asuu Veeran ja Miikan luona Vantaalla ja kaverina tällä mainiolla pojalla on ranskanbuldoggi Hula. Ethan on isäkissa neljälle Hana-Bi-pentueelle. ”Saturnuksen renkaat” -pentueesta kotiin jäi Pan ja sisko Rhea muutti Ruotsiin Mistlurens-kissalaan (Bengt-Göran Fältström). Sukupolvet etenevät nopeasti kissojen kasvatuksessa ja Pan on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt myös jo isäkissaksi.

Hana-Bi Mija yhdistelmästä Hana-Bi Pan ja Flax Oh’Susie. Ikää Mijalla kuvassa 9 viikkoa. Mija jää kasvatukseeni ja saa toivottavasti aikanaan omat pennut.

Written by Marianna Ripatti · Categorized: Hana-Bi Blogi · Tagged: Hana-Bi, Rakkaudesta kissaan, Russian Blue, Venäjänsininen

syys 21 2021

20 VUOTTA KASVATUSTA, RAKKAUDESTA KISSAAN – OSA 1

Hankin ensimmäisen venäjänsinisen kissani Nikitan kaveriksi kotikissallemme, ja itselleni. Koska Olin ihastunut ”venäjänsininen”-sanaan ja halusin tietää tästä kaiken. Millainen on kissa, jolla on näin kaunis nimi! Venäjänsininen. Nikita oli syntynyt 1996.

Coaster’s Blue Streak Bee (synt. 2.5.2000) yhdistelmästä Wildtbergs Winzenth ja Coaster’s Tora Tornado.

Hana-Bi-kissojen kantakissa tuli meille pohjoismaisen venäjänsinisen kotimaasta Ruotsista ja oli nimeltään S*Coaster’s Blue Streak Bee Bian kasvattaja Catharina Theve kasvattaa yhä ja minulla onkin ollut ilo ja kunnia antaa Catharinalle vuonna 2013 takaisin Bian lapsenlapsi kuudennessa polvessa. Tämä kissa on nimeltään Hana-Bi Venezia ”Iza”. Iza sai kaksi pentuetta, joista 2016 syntyneen pentueen linjat liikkuvat Ruotsissa hienolla tavalla.

Venäjänsinisen profiilissa yhdistyvät pitkä litteä päälaki ja lyhyt suora nenä muodostavat kulmien kohdalla selkeän kulman. Leuka on vahva ja päässä toivotaan olevan myös riittävästi korkeutta. Kuvan profiili on Bian.

Kasvatukseni toinen ruotsalainen kaunotar on Mistlurens Sonja ”Sonja”. Izan emon Hana-Bi Biutifulin ja Sonjan linjat yhdistyvät kesällä 7 vuotta täyttäneessä Anna-kissassamme. Anna on antanut minulle kauniita pentuja, joista kotona asuvat tytär Unessa ja Annan viimeisestä pentueesta poika Pan. Panin sisko Rhea muutti keväällä Mistlurens-kissalaan. Sonja on Rhean ja Panin Isoäiti.

Muisto Sonjan hakureissulta kesältä 2012. Sonja ja kasvattaja BG Fältström.

Kasvatukseni pohjautuu pohjoismaisiin venäjänsinisiin jota olen laajentanut tuomalla mukaan myös muita, muun muuassa pohjoisamerikkalaisia linjoja. Minulla oli jo kasvatukseni alussa ajatus siitä, että unelmieni venäjänsininen voisi olla yhdistelmä näistä kahdesta rodun tyypistä. Tätä unelmaa olen verkkaisesti tavoitellut. Jo ensimmäisessä pentueessani käytin Bialle amerikkalistaustaista kollia. Yhdistelmä kulkee yhä katkeamatta kasvatuskissoissani. Urokset olen valinnut sukutaulun, mutta myös fiiliksen, perusteella. Olen saanut joistakin kissoista hyvän tunteen ja mennyt tätä kohti.

Leia tapasi talvella 2005 poikaystävän Pohjois-Ruotsissa ja Hana-Bi Neljä vudoenaikaa -pentue syntyi huhtikuussa 2005. Kuvassa Hana-Bi Primavera yhdistelmästä Glasskattens Calippo Merry Xmas ja Hana-Bi Leia. Kuvassa myös Veran isän Calippon omistaja Anna. Kuva Pauli Araneva

Kotona vuosien aikana asuneiden kasvatuskissojemme ja ihanien sijoituskotien sekä muutaman lemmikkikissan ostaneen, mutta tällä pennut tehneen, ystävän avulla olen tavoitellut unelmaani. Taaksepäin katsoen olen onnistunut omasta mielestäni ihan hyvin. Olen kasvattanut mukavia pentuja ja löytänyt heille hyvät kodit. Terveys ja kissan mukava luonne ovat kasvatukseen valikoituneiden kissojen tärkeimpiä ominaisuuksia. Olen saavuttanut ulkonäköön asettamiani tavoitteitani. Olen saanut samankaltaisia ystäviä ja jakanut kissoihin ja kasvatukseen liittyviä iloja ja suruja. Minulla on maailman parhaat omat kissat kotonani. Olen joutunut luopumaan useasta kissaperheemme jäsenestä ja muistelen näitä persoonia usein. Toivon, että olen ollut tukena myös kasvattieni omistajille silloin kun on ollut aika sanoa ääneen hyvästit. Kahteenkymmeneen vuoteen kasvatusta kuuluu myös kuolema ja lemmikistä luopuminen. Meidän vanhoista kissoistamme viimeinen, Leia, täyttää marraskuussa 18 vuotta.

Oma pohjoismainen kaunottareni Anna sai viisi pentuetta. Näistä sukua ovat jo jatkaneet tyttäret Sunna, Senja ja Unessa sekä pojat Tähtipölyä ja Unissakävijä.

Vuonna 2021 Hana-Bi on yhdistelmä pohjoismaista perintöä yhdistettynä mielestäni meille sopiviin muihin kasvatuslinjoihin. 20 vuoden jälkeen ympyrä sulkeutuu siinäkin mielessä, että toivon voivani myös omalta osaltani vaalia rodun pohjoismaista ulkonäköä ja verilinjoja. Uudella tvistillä, kenties? Tiedän, tämä on haastavaa erityisesti kyseistä tyyppiä ja sukuja edustavien kissojen vähyyden vuoksi mutta, aina voi – ja pitää – unelmoida.

Flax Oh Susie ”Merri” (synt 12.10.2020) asuu sijoituksessa Marikan, Maxin ja kotikissa Merkelin kanssa Helsingissä. Merrin sukutaulu amerikkalaisine linjoineen edustaa modernia Pohjoismaista venäjänsiniskasvatusta. Mutta mukana on myös vahva ruotsalainen Barynia’s-linja. Tyypiltään Merri on minun silmiini tasapainoinen, vielä nuori tyttö. Kuva on otettu kesällä 2021 ja Merrillä on ikää 7 kuukautta. Merrin kasvattaja on Charlotte Bredberg, Ruotsi

Ensimmäinen venäjänsininen oli poikakissa ja taas sulkeutui ympyrä Annan pojan jäädessä meille kotiin. No, velipuoli Pico aka Tampico jäi myös, mutta hän ei ole kasvatuskissa. Panin toivon sen sijaan saavan pennut Martan ja Merrin kanssa ennen kastraatiota.

Ilman kollikissoja eivät sukupolvet etene. Hana-Bi kissalan kollipojat ovatkin ihan oman blogikirjoituksen arvoisia! Ihanista RUS-pojista ja myös muista kasvatuksessani olevista ja olleista kissoistamme lisää 20 vuotta kasvatusta – Rakkaudesta kissaan osassa 2.

Written by Marianna Ripatti · Categorized: Hana-Bi Blogi

loka 15 2020

KISSANÄYTTELYISSÄ NYT!

koronan vuoksi syksyyn siirtynyt venäjänsinisten Breed BIS -erikoisnäyttely pidettiin 3.10. Vermon raviradalla Espoossa. Meidän kissalastamme alunperin mukaan ilmoitetuista kissoista läsnä olivat Hyperion ja Ilo. Hana-Bi kissoja nimeä näyttelyssä edustivat lisäksi maaliskuussa Italiasta Suomeen muuttanut Ethan ”Elmo” sekä kissalan nuorimmaiset, Blossomin ja Taruskan tytär Palaka ja Onnin ja Martan tytär Esmeralda, ihmetyttö.

”Menossa jotakin spesiaalia ..? Venäjänsinisten erikoisnäyttelyssä Palaka!

Kissamme kisasivat oikein mallikkaasti. Hyperion, Ethan ja Palaka voittivat oman luokkansa. Korkeimmalla Breed BIS -kisassa kipusi nuori Ethan, joka voittamalla kilpa”veljensä” ja avoimen luokan naaraan oli rodun paras (BIV) aikuinen ja näyttelyn paras (BIS) aikuinen venäjänsininen. Hyperion sai luokassaan sertin ja Palaka nuorten luokassa EX1 arvostelun häviten täpärästi loppukilpailupaikan nuorelle pojalle.

Hyperionin edellisistä näyttelyistä on aikaa noin puolitoista vuotta. Poika palasi näyttelykehiin syyskuun puolessa välissä Karkkilassa, ja nyt oltiin tultu ison pojan kanssa erkkariin!

Aikuista urosta on ilo esittää. Hyperionilla on tasainen ja vakaa näyttelyluonne, jonka ovat myös tuomarit pistäneet hyvällä merkille.

”We are feeling so proud for our 3rd generation offspring, GIC GR* Silverine Hyperion of Hana- Bi.He is Greek, Devine and Did it Once Again!! On Saturday 3rd October 2020 he was the Second-Best RB Male at the RB Special Cat Show in Helsinki, Finland!!! I wanted so much to be there with him but due to COVID-19 restrictions I remained in Athens. Congratulation to ERY-SYD cat for the organization an of course to his owners Marianna Ripatti & Carina Sundell. The beautiful photos are by Pauli Araneva!” (Christos Romanos, Hyperionin kasvattaja)

Näyttelyn huipentui neljän, jo luokassaan näyttelyn parhaaksi venäjänsiniseksi valitun kissan Breed BIS -valintaan. Kaksi kissaa sai ääniä ja näistä toinen oli meidän Elmo! Äänten mennessä tasan 1:1 etukäteen sovittu kolmas tuomari valitsi pitkän mietinnän jälkeen koko näyttelyn parhaimmaksi venäjänsiniseksi nuorukaisen. Meidän Elmo oli koko kisassa upeasti näyttelyn toiseksi ”paras”!

Ethan Delle Ombre Blu, kissalamme nuori poika Italiasta. BIV x 2 ja BIS x 1. Kuvassa Elmo tuomari Olga Komissarovan arvioitavana. Kissat oli erkkarissa jaettu kahdelle tuomarille. Venäjänsinisiä arvostelivat Sara Ojaniemi Suomesta ja Olga Komissarova Virosta. Meidän kaikki kissat olivat arvostelussa Olgalla.

Palakan ”mummo” Hana-Bi Ilo kisasi kastraattityttöjen luokassa sijoittuen viiden naaraan ryhmässä hienosti kolmanneksi!

Martan ja Onnin tytär Esme, Hana-Bi Esmeralda, ihmetyttö, näytti viihtyvän hyvin tuomarin pöydällä ja esiintyi tuomarille oikein kauniisti. Esme on valloittava nuori tyttö, joka on hurmannut läsnäolollaan omistajiensa Meten ja Jukan lisäksi kuulemma myös kaikki heidän vieraan! Jukka kertoi Esmellä olevan vilpitön tapa yksinkertaisesti vaan tulla kaikkien taloon tulevien vieraiden syliin. Mutkaton Esmeralda tulee hyvin toimeen myös perheen muiden kissojen, ja koirien, kanssa. Meidän Ihmetyttö!

Näyttelyn erikoisluokat oli peruttu mutta siitä huolimatta koronarajoitukset latistivat vain vähän päivän tunnelmaa ja järjestelyt olivat onnistuneet. Erikoisnäyttely, kuten muutkin syksyn kissanäyttelyt, oli suljettu yleisöltä ja näytteilleasettajat noudattivat hyvin järjestäjien ohjeistuksia turvaväleistä ja maskeista.

Suomen koronatilanne oli kesällä pitkään hyvä, joten me kissaihmiset voimme olla ylipäätämme tyytyväisiä, että näyttelytoimintaa on edes tässä määrin voitu avata syksyllä. Loppusyksyyn on aikataulutettu vielä muutama rotukissanäyttely. Voidaanko ne järjestää, sitä ei varmaan voi kukaan varmasti sanoa.

Meidän näyttelysaldo on tälle syksylle ollut neljä näyttelyä, joista viimeisin oli Satakissan näyttely Raumalla viime viikonloppuna. Kaikissa näissä näyttelyissä on noudatettu terveysturvallisuusmääräyksiä ja järjestävät ovat miettineet miten tehdä näyttelypäivästä turvallinen viihtyvyyden siitä kärsimättä. Rurokin näyttely Karkkilassa oli kategorioittain kahdelle päivälle jaettu kahden sertin näyttely ja viime viikonlopun tapahtumassa toteutui paitsi drive in myös niin sanottu knock out -paneeli, jossa arvostelut etenivät kategoria kerrallaan ja kategorian parhaiden valinta eli paneeli pidettiin heti arvostelujen päätteeksi.

Matkustusrajoituksista johtuen FIFe (Euroopan Rotukissajärjestö) helpotti kansainvälisissä luokissa kilpailua siten, että saavuttaakseen korkeampien luokkien titteleitä ei kissojen tarvitse tänä vuonna matkustaa ulkomaille vaan kotimaassa hankitut sertit hyväksytään tietyin ehdoin. Poikkeusjärjestely on voimassa 31.5. asti. Hyperion kilpailee luokassa 3 ja tavoittelee Supreme Champion -titteliä. Sertejä on kasassa jo kivasti mutta titteliin on vielä matkaa. Suuri kiitos kaikille Hyperionia syksyn näyttelyiden paneeleissa esittäneille assistenteille!

Tessa kuvasi Rauman näyttelyssä paneelit ja mukaan mahtui myös muutama kiva kuva Hyperionista ja Palakasta. Molemmat kissat ovat hurmanneet tuomareita syksyn näyttelyissä ja Palaka oli Satakissan näyttelyssä sunnuntaina Best In Show, näyttelyn paras nuori kategoriassa IV. Meidän Marakatti!. Kuvassa Palaka tuomari Carin Sahlbergin arvioitavana.

Pitkän näyttelytauon jälkeen on ollut mukava käydä syksyn aikana taas muutamassa sellaisessakin. Suomalaiset kissaihmiset osaavat järjestää turvallisia näyttelyitä viihtyvyydestä tinkimättä. Uskon korona-ajan muuttavan myös kissanäyttelyitä ja uskon sekä drive in -tyyppisten että kategorioittain eri päiville jaettujen tuplanäyttelyiden lisääntyvän jatkossa.

Ihana Ethan ja Ethanin ihana koti Veera ja Miikka. Kuva venäjänsinisten erikoisnäyttelystä, palkintojen jaon yhteydestä.

Kuvat tekstiin on ottanut tessa.lv. ja Pauli Araneva. Kiitos molemmille hienoista kuvista!

Written by Marianna Ripatti · Categorized: Hana-Bi Blogi

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 15
  • Next Page »
  • Rotu ja kasvattaja
  • Kissat
  • Pennut ja pentueet
  • Hana-Bi Blogi
  • Yhteystiedot

© Copyright 2016 Hana-Bi Venäjänsiniset · Sivuston suunnittelu ja toteutus · Photonless Design