CatVet Kissaklinikka järjesti kissankasvattajille ja -omistajille suunnatun luentoiltapäivän Helsingissä 9.2. Kuutio-auditorio oli tälläkin kertaa lähes täynnä kiiinnostunutta yleisöä. Tiukasta aikataulusta huolimatta jäi luentojen lomaan ja väliin aikaa myös kommenteille ja keskustelulle. Sinisien Sanomien tässä numerossa paneudun kissojen tuoksuympäristöön. Eläinlääkäri Kirsi Juuti piti aiheesta mielenkiintoisen luennon. Kirsi on vastikään suorittanut kansainvälisen kissojen käyttäytymistä käsittelevan moduulikurssi, jossa käsiteltiin monipuolisesti mm. kissan evoluutiota, aisteja, emootioita, oppimista, ympäristötarpeita, kissaystävällistä käsittelyä (niin kotioloissa kuin eläinlääkärissäkin) sekä yleisimpiä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Tätäkin asiantuntijuutta vasten Kirsin luentoa oli ilo kuunnella. Seuraavassa lehdessä on asiaa kissojen ylipainosta ja lihavista kissoista sekä mm siitä miten voimme ennaltaehkäistä lemmikkiemme lihomista.
Kissojen tuoksuympäristö
Tuoksut ovat tärkeä osa kissan hyvinvointia ja kuuluu kissan hyvinvoinnin 5 tukipylvään joukkoon.
” 5. Tarjoa kissallesi ympäristö, joka kunnioittaa kissalle tärkeää hajuaistia.”
Muut kissan hyvinvoinnin peruspilaria ovat turvallisuus, toisistaan erilliset paikat levolle, ruokailulle ja juomiselle sekä mahdollisuudelle mennä piiloon, mahdollisuus leikkiä, mahdollisuus raapia ja mahdollisuus tarjota kissalle paikka, jossa se voi tehdä tarpeitaan.
Feromonit
Feromonit liittyvät lajin sisäiseen viestintään. Feromonit lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, rajaavat reviiriä ja karkottavat ulkopuolisia. Feromonit liittyvät myös lisääntymiseen. Kissan feromoniruhaset sijaitsevat kasvojen alueella (otsa, posket, leuka), hännän tyven sekä perineaali- ja genitaalialueilla ja nisäalueella. Kissa käyttää pään alueen rauhasia reviiriin merkkailuun ja genitaali- ja perineaalialueen feromonit ovat tärkeitä parittelukäyttäytymisessä. Naaman puskeminen omistajan käteen tai ohi kulkiessa jalkaa vasten lisää kissan mielihyväferomonituotantoa samalla kun se on kissan tapa tervehtiä. ”Me kuulumme samaan porukkaan”. Mamma- eli nisäalueen feromonit ovat pennuille tärkeitä ja ohjaavat pennun nisäkäyttäytymistä.
Feromonit aistitaan eri tavalla kuin muut tuoksut ja tähän tarvitaan vomeronasaali- eli Jakobsonin elin. Jakobsonin elin sijaitsee kissan yläetuhampaiden takana, jossa se on myös silmälle havaittavissa. Meille kissanomistajille tuttua kissan vähän ”hassua” ilmettä ja asentoa, suu puoliavoinna, sen haistettua esimerkiksi pinnalta jotain mielenkiintoista kutsutaan flemen-ilmiöksi. Ilmiö liittyy vain feromonien aistimiseen. Feromonien aistiminen ei ole opittua vaan on myötäsyntyistä. Feromonien aistiminen tapahtuu aivojen hypotalamuksessa, jossa ne aistitaan kemoreseptorisolujen välityksellä.
Muut hajut kuin feromonit
Hajumolekyylejä nuuskitaan nenäonteloon ja kaikki muut hajut paitsi feromonit aistitaan nenäontelossa sijaitsevissa reseptoreissa. Hypotalamus on myös hajujen aistimisen loppukohde mutta feromonit ja hajut poikkeavat toisistaan siinä missä kohtaa mantelitumakkeessa ne aiheuttavat reaktion. ”Hajumuistot” ovat usein paikkasidonnaisia ja voivat näkyä kissan käytöksessä yllättävälläkin tavalla.
Kirsiä kuullessani ymmärsin miten tärkeä osa hyvinvointia hajumaailma, siinä tapahtuvat muutokset ja sinne tuotavat uudet hajut, kissalle on. Tunnistan kissani tarpeen raapia ja puskea pintoja, jättää hajuja. Mutta ymmärränkö miksi kissani tekee näin? Kunnioitanko kissani hajuympäristöä? Uskon kunnioittavani, mutta aina voin oppia aiheesta lisää!
Kissani voi pissiä toistumiseen yhteen ja samaan pesään. Riippumatta kotona olevien hiekkalaatikoiden määrästä tai puhtaudesta. Olen tutkituttanut kissani eläinlääkärillä, terveystarkastuksessa ei löytynyt tulehdusta tai muuta selvittävää syytä. Stressiäkään ei kissojen välillä pitäisi olla. Kissani haluaa jättää oman hajunsa kyseiseen pesään. Peset pesän, ja kissa pissaa siihen uudestaan. Kissani mielestä sen pesän pitää tuoksua tältä, näin asia on kissani mielestä hyvä. Toinen esimerkki: kissallani on tapana käydä raapimassa koria, joka on ollut samassa paikassa koko sen ajan kun kori on meillä ollut. Yhtenä päivänä siirrän korin toiseen paikkaan. Kissani hämmentyy.
Sain luennolta hyviä vinkkejä miten ymmärrän paremmin kissojeni ja pentujeni hajumaalilmaa, mistä osista se muodostuu. Alla olevista vinkeistä voi olla hyötyä myös jos kissalla esiintyy ns ongelmakäyttäytymistä esimerkiksi reviirimerkkailun muodossa.
* Käytä hajusteettomia pesu- ja puhdistusaineita, hajusteetonta kissanhiekkaa, vältä niin kutsuttuja huonetuoksuja.
* Älä käytä voimakkaita parfyymejä ja voimakkaasti hajustettua kosmetiikkaa itselläsikään
Jätä kengät ja ostoskassit yms tuulikaappiin / eteiseen (kodin turva)
* Älä pese pois kissan itsensä pään alueen rauhasilla tekemiä hajumerkkejä esimerkiksi seinistä, ovenpielistä tai kulmista.
* Älä siirrä kissan käyttämää raapimis- tai teroituspintaa pois, älä vaihdä raapimatolppien paikkoja. Kissa on itse todennut paikan hyväksi ja raapii sitä koska se vahvistaa tämän mielihyvän tunnetta.
* Älä pese pese kaikkia nukkuma-alustoja samalla kertaa, peset samalla kaikki kissalle tutut ja turvalliset hajut pois samalla kertaa.
*Synteettinen feromonihaihdutin voi auttaa
Matkustettaessa kodista pois ja takaisin kotiin voimme kunnioittaa kissa hajuympäristöä laittamalla kuljetuslaatikkoon käytetyt aluset ja pitämällä kuljetuslaatikkoa tai – kassia kotona nukkumakäytössä. Eläinlääkärikäynnillä kissaan ”tarttuu” vieraita hajuja, jotka voivat aiheuttaa muissa kissoissa kotiin tultaessa hermostuneisuutta tai muuta normaalista poikkeavaa käytöstä. Joskus kissakaverin ottaminen matkaseuraksi esimerkiksi klinikalle auttaa. Kuljetuslaatikkoon voi suihkauttaa feromonisuihketta ennen kuin sulkee kissan sinne ja ns itse tehty feromonipyyhe, kissaa pyyhitään pyyhkeellä ja tämä laitetaan kuljetuslaatikkoon, voi olla toimiva. Kotiin paluun jälkeen annetaan tilanteen rauhoittua ennen ennen kuin päästetään kissat takaisin yhteen ja annetaan kissojen olla keskenään, ei puututa jos ei ole pakko.
Uusiin kissoihin ja uusiin tavaroihin tutustumisessa feromoni- ja hajujälkien vaihtaminen ennen kohtaamista voi auttaa. Jos kissa reagoi voimakkaasti kotiin tuotuihin uusiin tavaroihin ne kannattaa ”kuoruttaa” tutuilla tuoksuilla. Feromonispray paikallisesti ja feromonihaihdutin ovat oiva apu vähentämään uuden kissakaverin tai esimerkiksi muuton synnyttämää stressiä.
Lopuksi vielä kommentti luennon jälkeen käydystä keskustelusta; ”kasvattajat totuttakaa pentuja erilaisiin hajuihin positiivisuuden kautta”.
Luentomuistiinpanojen pohjalta , Marianna Ripatti
Julkaistu Suomen Venäjänsiniset ryn jäsenlehdessä Siniset Sanomat 1/2019