Hankin ensimmäisen venäjänsinisen kissani Nikitan kaveriksi kotikissallemme, ja itselleni. Koska Olin ihastunut ”venäjänsininen”-sanaan ja halusin tietää tästä kaiken. Millainen on kissa, jolla on näin kaunis nimi! Venäjänsininen. Nikita oli syntynyt 1996.
Coaster’s Blue Streak Bee (synt. 2.5.2000) yhdistelmästä Wildtbergs Winzenth ja Coaster’s Tora Tornado.
Hana-Bi-kissojen kantakissa tuli meille pohjoismaisen venäjänsinisen kotimaasta Ruotsista ja oli nimeltään S*Coaster’s Blue Streak Bee Bian kasvattaja Catharina Theve kasvattaa yhä ja minulla onkin ollut ilo ja kunnia antaa Catharinalle vuonna 2013 takaisin Bian lapsenlapsi kuudennessa polvessa. Tämä kissa on nimeltään Hana-Bi Venezia ”Iza”. Iza sai kaksi pentuetta, joista 2016 syntyneen pentueen linjat liikkuvat Ruotsissa hienolla tavalla.
Venäjänsinisen profiilissa yhdistyvät pitkä litteä päälaki ja lyhyt suora nenä muodostavat kulmien kohdalla selkeän kulman. Leuka on vahva ja päässä toivotaan olevan myös riittävästi korkeutta. Kuvan profiili on Bian.
Kasvatukseni toinen ruotsalainen kaunotar on Mistlurens Sonja ”Sonja”. Izan emon Hana-Bi Biutifulin ja Sonjan linjat yhdistyvät kesällä 7 vuotta täyttäneessä Anna-kissassamme. Anna on antanut minulle kauniita pentuja, joista kotona asuvat tytär Unessa ja Annan viimeisestä pentueesta poika Pan. Panin sisko Rhea muutti keväällä Mistlurens-kissalaan. Sonja on Rhean ja Panin Isoäiti.
Muisto Sonjan hakureissulta kesältä 2012. Sonja ja kasvattaja BG Fältström.
Kasvatukseni pohjautuu pohjoismaisiin venäjänsinisiin jota olen laajentanut tuomalla mukaan myös muita, muun muuassa pohjoisamerikkalaisia linjoja. Minulla oli jo kasvatukseni alussa ajatus siitä, että unelmieni venäjänsininen voisi olla yhdistelmä näistä kahdesta rodun tyypistä. Tätä unelmaa olen verkkaisesti tavoitellut. Jo ensimmäisessä pentueessani käytin Bialle amerikkalistaustaista kollia. Yhdistelmä kulkee yhä katkeamatta kasvatuskissoissani. Urokset olen valinnut sukutaulun, mutta myös fiiliksen, perusteella. Olen saanut joistakin kissoista hyvän tunteen ja mennyt tätä kohti.
Leia tapasi talvella 2005 poikaystävän Pohjois-Ruotsissa ja Hana-Bi Neljä vudoenaikaa -pentue syntyi huhtikuussa 2005. Kuvassa Hana-Bi Primavera yhdistelmästä Glasskattens Calippo Merry Xmas ja Hana-Bi Leia. Kuvassa myös Veran isän Calippon omistaja Anna. Kuva Pauli Araneva
Kotona vuosien aikana asuneiden kasvatuskissojemme ja ihanien sijoituskotien sekä muutaman lemmikkikissan ostaneen, mutta tällä pennut tehneen, ystävän avulla olen tavoitellut unelmaani. Taaksepäin katsoen olen onnistunut omasta mielestäni ihan hyvin. Olen kasvattanut mukavia pentuja ja löytänyt heille hyvät kodit. Terveys ja kissan mukava luonne ovat kasvatukseen valikoituneiden kissojen tärkeimpiä ominaisuuksia. Olen saavuttanut ulkonäköön asettamiani tavoitteitani. Olen saanut samankaltaisia ystäviä ja jakanut kissoihin ja kasvatukseen liittyviä iloja ja suruja. Minulla on maailman parhaat omat kissat kotonani. Olen joutunut luopumaan useasta kissaperheemme jäsenestä ja muistelen näitä persoonia usein. Toivon, että olen ollut tukena myös kasvattieni omistajille silloin kun on ollut aika sanoa ääneen hyvästit. Kahteenkymmeneen vuoteen kasvatusta kuuluu myös kuolema ja lemmikistä luopuminen. Meidän vanhoista kissoistamme viimeinen, Leia, täyttää marraskuussa 18 vuotta.
Oma pohjoismainen kaunottareni Anna sai viisi pentuetta. Näistä sukua ovat jo jatkaneet tyttäret Sunna, Senja ja Unessa sekä pojat Tähtipölyä ja Unissakävijä.
Vuonna 2021 Hana-Bi on yhdistelmä pohjoismaista perintöä yhdistettynä mielestäni meille sopiviin muihin kasvatuslinjoihin. 20 vuoden jälkeen ympyrä sulkeutuu siinäkin mielessä, että toivon voivani myös omalta osaltani vaalia rodun pohjoismaista ulkonäköä ja verilinjoja. Uudella tvistillä, kenties? Tiedän, tämä on haastavaa erityisesti kyseistä tyyppiä ja sukuja edustavien kissojen vähyyden vuoksi mutta, aina voi – ja pitää – unelmoida.
Flax Oh Susie ”Merri” (synt 12.10.2020) asuu sijoituksessa Marikan, Maxin ja kotikissa Merkelin kanssa Helsingissä. Merrin sukutaulu amerikkalaisine linjoineen edustaa modernia Pohjoismaista venäjänsiniskasvatusta. Mutta mukana on myös vahva ruotsalainen Barynia’s-linja. Tyypiltään Merri on minun silmiini tasapainoinen, vielä nuori tyttö. Kuva on otettu kesällä 2021 ja Merrillä on ikää 7 kuukautta. Merrin kasvattaja on Charlotte Bredberg, Ruotsi
Ensimmäinen venäjänsininen oli poikakissa ja taas sulkeutui ympyrä Annan pojan jäädessä meille kotiin. No, velipuoli Pico aka Tampico jäi myös, mutta hän ei ole kasvatuskissa. Panin toivon sen sijaan saavan pennut Martan ja Merrin kanssa ennen kastraatiota.
Ilman kollikissoja eivät sukupolvet etene. Hana-Bi kissalan kollipojat ovatkin ihan oman blogikirjoituksen arvoisia! Ihanista RUS-pojista ja myös muista kasvatuksessani olevista ja olleista kissoistamme lisää 20 vuotta kasvatusta – Rakkaudesta kissaan osassa 2.