ROTU JA KASVATTAJA
Venäjänsininen rotuna
Itäisiltä mailta Venäjälle levinneen rodun määritys on tehty 1900-luvun alkupuolella Englannissa, jonne ensimmäisten kissayksilöiden uskotaan saapuneen jo 1800-luvulla venäläisten merimiesten matkassa. Rotua kasvatettiinkin mutta se ei kyennyt kilpailemaan suosiosta englantilaisten oman sinisen kissan, sinisen brittiläisen lyhytkarvan kanssa ja vähitellen kasvatus loppui lähes kokonaan alkaen uudelleen vasta 2. maailmansodan jälkeen. Pohjoismaissa venäjänsinisen kasvatus alkoi Tanskasta ja Ruotsista 1940-luvulla, josta rotu levisi Ruotsin kautta myös Suomeen. Vaikka venäjänsinisiä nähtiin Suomessa aikaisemminkin, varsinainen kasvatustyö alkoi vasta 1980-luvulla, pääosin Ruotsista tuoduilla kissoilla.
Venäjänsininen on erittäin viehättävä kissarotu sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Venäjänsininen on hoikka ja siro, voimakas ja elegantti. Se on notkea ja jäntevä, sulavaliikkeinen kissa. Venäjänsinisellä on kaunis, kiilamainen pää, suuret avoimet korvat sekä suuret, intensiiviset, vihreät silmät. Venäjänsinisellä on kaunis siniharmaa, hopeanhohtoinen, samettinen turkki. Hohtavan kiillon turkki saa karvojen hopeisista kärjistä. Turkki on rakenteeltaan kaksinkertainen eli turkin aluskarva on yhtä pitkää päällyskarvojen kanssa. Turkki on lyhyt, pehmeä ja tiivis ja tuntuu käteen joustavalta.
Luonne
Luonteeltaan venäjänsininen on kissa. Venäjänsininen on valpas ja avoin, älykäs ja leikkisä. Venäjänsinen on ystävällinen ja arvokas, se on harkitsevainen ja utelias. Venäjänsinisellä on kissaeläimen riippumaton, itsenäinen luonne. Samalla se on omaan perheeseensä syvästi kiintyvä kissa. Kiintymyksensä venäjänsininen osoittaa mm. puskemalla kättäsi, tassuttelemalla sylissäsi. Venäjänsininen on kissa, joka haluaa olla lähelläsi vaatimatta kuitenkaan jatkuvaa huomiotasi. Kissa on kuitenkin koko ajan tietoinen mitä teet kulloinkin ja mitä kotona tapahtuu – valppaat vihreät silmät seuraavat joka askeltasi. Venäjänsininen sopii hyvinkin erilaisiin koteihin ja erilaisille ihmisille. Lapsiperheissä venäjänsininen nauttii lasten touhujen seuraamisesta ja osallistuu mielellään lasten leikkeihin. Rauhallisemmassa kodissa venäjänsinen osaa arvostaa perheen arkirutiineja. Yhdessä pennun kyselijän kanssa pyrin löytämään pentueesta juuri tähän perheeseen sopivimman pennun. Minulle tärkeintä kasvattajana on, että jokainen pentu löytää itselleen sopivimman kodin ja koti saa heille tai hänelle sopivan kissan ja lemmikin.
”Venäjänsininen on erittäin viehättävä
kissarotu sekä ulkonäöltään että luonteeltaan.”
Hana-Bi kasvattajana
KASVATTAJANIMENI HANA-BI muodostuu kahdesta japanin kielen sanasta, joista ”Hana” tarkoittaa kukkaa ja rakkautta ja ”Bi” tulta, väkivaltaa ja kuolemaa. Yhdessä nämä sanat tarkoittavat ilotulitusta. Hana-Bi-ilotulitukset ovat perinteisiä japanilaisia ilotulituksia jolloin taivaalle ammutaan aluksi pienempiä ja vähitellen suurenevia raketteja, jotka räjähtäessään muodostavat kukkamaisia ilotulituksia. Tulikukkien koko kasvaa ja viimein taivaalle aukeaa se suurin, näyttävin, värikkäin ja kaunein kukka Tämä kukka on nimeltään ”hana-bi”. Hana-Bi on myös japanilaisen elokuvaohjaaja Takeshi Kitanon hieno elokuva. Kasvattajanimessäni yhdistyvät itselleni mieluisat asiat, ilotulitukset ja elokuvat. Venäjänsinisen kauneus on myös kuin yömustalle taivaalle ammuttu värikäs, kauneudellaan mykistävä tulikukka – Hana-Bi.
Tavoitteeni
Tavoitteeni on kasvattaa terveitä, rotumäärityksen mukaisia venäjänsinisiä kissoja. Terveyden rinnalla arvostan kissan tyyppiä – skandinaavisen klassisen tyypin sekä edellisen ja ns. amerikkaisten linjojen onnistuneiden yhdistelmien ollessa lähimpänä sydäntäni – hyvää turkin laatua sekä vahvaa silmien väriä. Myös kissojen avoin luonne on minulle tärkeää. Tavoitteisiini pyrin suunnitelmallisella kasvatustyöllä, välttämällä voimakkaita linjauksia sekä pyrkimällä valitsemaan astutukseen uroksia, jotka monipuolisesti täydentävät omia naaraitani. Kasvatukseni on pienimuotoista, n 1-2 pentuetta vuosittain. Joinakin vuosina pentueita voi toki syntyä enemmän. Kissanäyttelyt ovat osa kasvatustoimintaa ja mielestäni lupaavalle pennulle pyrinkin löytämään näyttelyistä ja/tai kasvatuksesta kiinnostuneen kodin.
Pennun varaaminen edellyttää aina tapaamista. Näin myös ostajalla on mahdollisuus tutustua kissoihimme, minuun kasvattajana ja nähdä kissala ennen pennun varaamista. Haastattelun ja tapaamisen perusteella pyrin valitsemaan kullekin pennulle sopivimman kodin.
Kissan ottaminen lemmikiksi on aina iso päätös ja meille voi myös tulla tutustumaan venäjänsiniseen rotuun vaikka lemmikin hankita olisi vasta suunnittelmissa. Ajoittain meillä on myös sijoituspentuja tarjolla, joten, jos olet kiinnostunut tutustumaan rotukissakasvatukseen lähemmin sijoitustoiminnan muodossa, kysy rohkeasti asiasta lisää.
Kasvattajanimeni on hyväksytty FIFe:ssä (Euroopan Kissaliitto) 8.8.2000.
Sinisten kissojen lisäksi harrastan mm liikuntaa, elokuvia, valokuvausta sekä erilaisia kuvankäsittelyyn liittyviä juttuja. Ensimmäinen kissani oli maatiaiskissa Sinuhe, ja hänelle kaveriksi hankin ensimmäisen venäjänsinisen kissani.