”Helmi 6.11.2001 – 6.4.2017”
”Mathilda 16.2.2006 – 4.4.2017”
Helmi ja Mathilda ovat poissa. Helmin pissavaivan ja haurastuneen olemuksen taustalta löytyi nopeasti levinnyt lymfooma.
Mathilda sairasti munuaisten vajaatoimintaa.
Helmi oli urhea ja reipas viimeiseen päiväänsä saakka, jolloin hän lopetti syömisen. Aika täyttyi.
Mathidan vointi romahti yllättäen ja äkisti. Eläinlääkärillä käynti, jonka piti mennä niin että Jukka vie tytön aamulla lääkärille ja minä haen sen kotiin iltapäivällä, oli Mathildan viimeinen. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Munuaisten toiminta oli sammumassa.
Surumme on valtava. Ei ole sanoja sitä kuvaamaan, on vain särkynyt sydän.
Kahdesta rakkaasta kissasta, ystävästä, luopuminen kahden päivän sisään on, kohtuutonta. Yritimme valmistautua jättämään jäähyväiset Helmille, ja Mathilda jättikin meidät ensin. Yllättäen, ilman varoitusta.
Haluaisin sanoa, että tytöt, äiti ja tytär, ovat nyt yhdessä. Haluaisin sanoa, että nämä hienot kissat elävät kaikissa jälkeläisissään, kaikissa kissalan kissoissa. Haluaisin sanoa.
”Suruni on kirvelevä poltinmerkki sydämessäni. Kissuutesi kokoinen, sinun nimesi muotoinen. Tulee kuitenkin päivä, jolloin olet kaunis muisto ja sydämeni täyttää sinun kultainen tassunjälkesi. Minä olen sinut tuntenut, nähnyt sinun syntyvän, sinun kanssasi elänyt. Sinä olet minua pyyteettömästi rakastanut. Minä olen sinua rakastanut. Kiitos ystävä.”
”Marianna ja Jukka”
Helmi ja Mathilda haudataan roudan sulattua lemmikkieläinten hautausmaalle Keskuspuistoon. Siellä ovat myös Bia, Nikita ja Sinuhe.
Mathildan kuva: Karin Johansson