Kansainvälinen silmäsairauksien erikoiseläinlääkäreille suunnattu ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists)  -tapaaminen järjestettiin toukokuussa Helsingissä. Yksi kokouksen alustuksista käsitteli venäjänsinisen kaihitilannetta ja käynnissä olevaa yhteispohjoismaista kaihitutkimusta. Alustuksen piti Kristiina Narfström, kaihiyhteistyöeläinlääkärimme Ruotsista. Saimme konferenssin jälkeen käyttöömme Kristiinan luentomateriaalin.

Eläinlääkäreiden kaihiyhteistyö käynnistyi vuonna 2010. Keväällä 2015 jo useamman vuoden jatkunut venäjänsinisten silmien peilaustietojen kerääminen ja yhteispohjoismaisen yhteistyön pohjalta käynnistynyt tutkimus oli edennyt pisteeseen, jossa Kristina Narfström, Sari Jalomäki ja Narfströmin yhteistyökumppani Ruotsissa Karin Nygren esittelivät löydöksiä ja tähänastisia tutkimustuloksia ensimmäisen kerran alan tapaamisessa.

Venäjänsinisen rodun kaihi: Kliininen tutkimus
(Cataracts in the Russian blue breed of cat: A clinical study)

Karin Nygren DVM – Sari Jalomäki DVM – Kristina Narfström DVM, PhD, DipECVO
Yhteistyössä: Blå Stjärnans Djursjukhus, Göteborg, Ruotsi / Animagi Apex Eläinklinikka, Helsinki, Suomi / Djursakuten, Tukholma, Ruotsi / University of Missouri, Missouri, USA

Johdanto:

• Sari jalomäki raportoi vuonna 2010 löytäneensä venäjänsinisiltä kissoille ei tyypillisiä kaihimuutoksia.
• Venäjänsininen on pieni rotu maailmanlaajuisesti, Pohjoismaissa 3000 kissaa
• Nyt käynnissä oleva tutkimus käynnistyi Ruotsissa vuonna 2014 yhteistyössä ruotsalaisten ja muiden pohjoismaisten rotuyhdistysten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää perinnölliseksi oletetun kaihin tyyppi, kartoittaa aiheuttajageenit ja kehittää sairauteen geenitesti

Mitä tutkittiin ja miten

• 66 tutkittua kissaa (37 naarasta, 29 urosta)
• Ikähaarukka 3 kuukaudesta 14 vuoteen
• Kaikki kissat tutkittiin Kristina Narfströmin toimesta ja tutkimusmateriaali kerättiin 10 kuukauden aikana
• Silmätutkimus tehtiin ECVO-protokollan mukaisesti
• Geenitutkimusta varten otettiin poskisolunäytteitä seitsemästätoista (17) kissasta, joilla oli todettu eriasteisia kaihimuutoksia sekä neljästätoista (14) tutkimuksessa terveeksi todetusta kissasta Vanhimmat kissat olivat 7-vuotiaita

Tuloksista

• Yleisin löydetty kaihimuoto oli pieni, kolmiomainen tiivistymä linssin nukleuksessa (keskiö) ja/tai korteksin etuosassa (”Y-muoto”, toim. huom.)
• Edellä mainitun lisäksi peilauksissa löytyi jonkin verran muutosta,  jossa kaihimuutos kattoi koko linssin keskiön ja/tai korteksin etu- ja/tai takaosan (”lumipallo”, toim. huom)
• Kuudestakymmenestäkuudesta (66) tutkitusta kissasta eriasteista kaihia löytyi kahdeltakymmeneltäkahdelta (22) kissalta.
• Näistä kuudellatoista (16) kissalla muutokset olivat rodulle ”tyypillisiä” nukleaarisia kaihimuutoksia
• Kuudelta (6) kissalta löytyi sairauden levinnyt muoto
• Sairastuneet kissat olivat iältään  eri ikäisiä, mediaanin ollessa 2.5 – 3.8 vuotta.
• Muutoksia todettiin sekä naaras- että uroskissoilla
• Muita löydöksiä tutkimuksessa olivat: 2 retinoapatiaa, 1 anteriorinen suturalinjan kaihimuutos, 1 anteriorinen, kortikaalinen kaihimuutos, 1 lasiaisen muutos

Sukutauluanalyysia

• Kahdessa tapauksessa kaksi tervettä kissaa olivat saaneet sairaan (kaihimuutoksia) jälkeläisen
• Kaksi sairastunutta kissaa tuottivat sairaan jälkeläisen
• Jälkeläiset edustivat molempia sukupolvia
• Löydökset tukevat autosomaalista resessiivistä periytymismallia (sairastuakseen yksilön on perittävä kummaltakin vanhemmaltaan sama sairauden aiheuttava geeni, toim.huom.)

Keskustelua

• Kissojen kaihista on hyvin vähän tietoa ja julkaisut ovat vanhoja (vv 1974 – 1986)
• Sijainti nukleuksessa (linssin ytimessä), korteksin takaosassa viittaa sairastuvuuteen nuorella iällä
• Nyt tutkituista kissoista vain kolmea (3) on seurattu 1 – 3 vuotta, seurannassa ei ollut todettu sairauden etenemistä
• Miten sairaus käyttäytyy (etenee) vaatii lisäselvitystä ja -tutkimusta
• Kaihin eri muotojen keskinäinen suhde on epäselvä.  Onko kyseessä saman sairauden eri muoto vai eri sairaus?

Johtopäätöksiä

• Venäjänsinisellä rodulla on löytynyt perinnölliseksi oletettava kaihi
• Sukutauluanalyysin mukaan sairauden periytymiskaava olisi autosomaali ja resessiivinen
• Sairauden esiintyvyys on korkea ja molemmat sukupuolet voivat sairastua
• Kaihi näyttäisi puhkeavan nuorella iällä

Kiitämme Kristina Narfströmiä ja Sari Jalomäkeä siitä, että saimme luentomuistiinpanot käyttöömme. Esitelty julkaisu on ensimmäinen, alustava, julkaisua aiheesta. Lisätietoa kaihin merkityksestä rodulle ja kissoillemme saamme sitä mukaan kun tutkimus etenee Missourin yliopistossa USA:ssa. Alkuperäisen PDF-tiedostoa voi kysyä lehden toimituksesta ja se on myös julkaistu suomalaisten kasvattajien Facebook-ryhmässä.

Marianna Ripatti,

Lähde: Cataracts in the Russian blue breed of cat: A clinical study. PDF-tiedosto. Kansainvälinen ECVO-konferenssi, toukokuu 2015, Helsinki.

Venäjänsinisten kaihitutkimus alkoi vuonna 2009 kun venäjänsinisellä kissalla löydettiin sattumalöydöksenä klassinen PRA, etenevä verkkokalvon rappeumasairaus. Tietääksemme PRAta ei ollut aikaisemmin rodusta löytynyt ja löydös aktivoi joukon kasvattajia tutkituttamaan kissojaan laajemmin. PRA osoittautui yksittäiseksi löydökseksi, mutta silmien tutkimisen myötä kissoilta löytyi eriasteisia, linssissä sijaitsevia muutoksia, joista myöhemmin alettiin käyttämään nimitystä nukleaariset kaihimuutokset tai venäjänsinisen kaihimuutokset.
Kaihimuutoksia on tutkittu ja kissoja on seurattu usean vuoden ajan. Seurannassa suurin osa muutoksista on osoittautunut ns. harmittomiksi muutoksiksi linssissä. Muutoksia on kuitenkin, kokonaistilanteen ymmärtämisen kannalta, syytä seurata. Yhteistyöeläinlääkärimme Suomessa on silmäsairauksien ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sari Jalomäki. Jalomäki ottaa vastaan asiakkaita eläinklinikka Animagi Apexissa, Helsingissä. Kaihimuutoksia on löytynyt kissoista myös Ruotsissa ja Tanskassa sekä myös muualla Euroopassa.

Kissan silmiä voidaan tutkia kahdella eri tavalla: epäsuoralla oftalmoskopialla eli silmäpeilauksella ja ERG:llä eli elektroretinografiatutkimuksella. Silmäpeilauksessa kissalle annetaan pupillaa laajentavat tipat noin puoli tuntia ennen tutkimusta, minkä jälkeen silmän pohja ja linssi tutkitaan kirkkaan valolähteen ja linssin avulla. Silmäpeilauksessa silmän muutokset nähdään yleensä yli 1,5-vuotiaalla kissalla. Synnynnäiset silmän muutokset ovat havaittavissa jo 7–8-viikkoisella pennulla, mutta etenevät ja kehittyvät sairaudet eivät herkästi näy nuorella kissalla.

Elektroretinografiassa silmän muutokset näkyvät huomattavan paljon aikaisemmin kuin oftalmoskopiassa. ERG on verkkokalvon valoa aistivien solujen eli fotoreseptorien (sauva- ja tappisolut) toimintaa mittaava tutkimus, ja se tehdään nukutuksessa. Kissan silmiin asetetaan voimakkaan valoaistimuksen aiheuttavat ”kontaktilinssit” ja silmän solujen vasteet mitataan päähän kiinnitettävien elektrodien avulla. Abessinialaisille ja somaleille tehdään ERG-tutkimuksia, mutta venäjänsinisille niitä ei ole tehty.

Venäjänsinisen kaihimuutokset sijaitsevat usein linssin ytimessä eli nukleuksessa (nukleaarinen kaihi) tai nukleuksen edessä (anterior) tai takana (posterior) nukleukseen nähden. Muutokset voivat olla yksittäisiä pisteitä linssissä mutta usein havaittu muutos on pallomainen tiivistymä (”lumipallo”, ”pöly”), jonka sisällä piirtyy Y-muotoinen kuvio. Osalla kissoista muutos on ollut selvästi nähtävissä paljain silmin. Sari Jalomäen mukaan rodun silmätilanne Suomessa vaikuttaa tällä hetkellä kohtalaisen hyvältä. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan näyttää siltä, että löydetyt pienet muutokset, lumipallot ja pölyt eivät etene. Lumipallot ja pölyt merkitään silmäpeilauskaavakkeeseen (kuva) pisteillä ja tekstiosassa on maininta pisteistä, pölystä tai lumipalloista. Vähäisten muutosten kohdalla silmäpeilauskaavakkeessa on usein maininta “ei merkitystä”. Kuitenkin myös näitä pieniä muutoksia olisi hyvä seurata.

Kaihimuutoksia on löytynyt myös linssin kuorikerroksen alueelta. Löydöksistä käytetään nimitystä kortikaalinen eli linssin kuorikerroksen kaihi. Kortikaalinen kaihi on usein aggressiivisempi kuin linssin ytimessä sijaitseva kaihi, sairaus on etenevä ja vaatii usein leikkaushoidon.

Silmät voidaan tutkia kaihimuutosten suhteen jo pennulta ja osa kasvattajista tutkituttaakin pentujen silmät ennen luovutusta.

Suomalainen kaihitutkimus avaa ovia kansainvälisesti

Suomalainen kaihitutkimus on tehnyt uranuurtavaa työtä keräämällä ja tallentamalla tietoa kansainvälistä kaihitutkimusta varten.  Työmme teki vuonna 2014 merkittävän harppauksen kun kaihiyhteistyö laajeni yhteispohjoismaiseksi yhteistyöksi ja saimme mukaan tutkimukseen yhden maailman johtavista silmäsairauksien erikoiseläinlääkäreistä., Kristina Narfströmin Ruotsista. Narfström ja Jalomäki ovat kollegoja ja tekevät yhteistyötä myös venäjänsinisten kaihitutkimuksen tiimoilta. Suomalaisilta kissoilta kerätyistä veri- ja poskisolunäytteistä alkanut kaihitutkimus etenee, nyt USA:ssa, yhteistyössä tutkijoiden ja pohjoismaisten kasvattajien ja rotuyhdistysten kesken.

Tietoa kerätään yhteiseen tietokantaan

Suomalaisten, silmäpeilattujen kissojen tietokantaan on tallennettu 154 peilatun kissan tulokset (tilanne 15.5.2015). Tietokantaa ylläpitää Suomen Venäjänsiniset ry. Peilattuja kissoja on varmasti enemmän, mutta kaikkia peilaustuloksia ei ole lähetetty yhteisrekisteriin. Peilatut kissat ovat eri-ikäisiä. Kaihitutkimuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää kerätä mahdollisimman paljon tietoa yhteen rekisteriin. Kaikki eivät kuitenkaan halua kissojensa tietoja tallennettavan rotuyhdistyksen toimesta ja tietojen tallentamiseen tulee olla aina kissan omistajan lupa. Rotuyhdistykset eivät lähetä yksittäisten kissojen tietoja tutkijoille. Kissojen tutkimustieto kulkee tutkijoille Sari Jalomäen kautta. Animagi Apexissa peilatuista kissoista lähtee automaattisesti tieto Kristina Narfströmin tutkimusryhmälle ja, jos kissan omistaja antaa luvan, kaihitietokantaan. Jos peilaat kissasi jollain muulla silmätautien erikoiseläinlääkärillä, pyydä häntä lähettämään peilaustuloksesta kopio Sari Jalomäelle Helsinkiin.

Pohjoismainen kaihiyhteistyö

Pohjoismainen kaihityöryhmä perustettiin syksyllä 2013. Työryhmässä on edustus kaikista pohjoismaisista rotuyhdistyksistä. Työryhmän tavoitteena on koordinoida venäjänsinisen kaihitutkimusta yhdessä pohjoismaisten yhteistyöeläinlääkäreiden kanssa. Ryhmään kuuluu oma yhteistyöeläinlääkäri jokaisesta Pohjoismaasta, koordinoivana eläinlääkärinä toimii siis Kristiina Narfström. Narfströmin työryhmän tutkimuksessa on mukana kissoja Suomesta, Ruotsista ja muista Pohjoismaista, tutkimuksen tavoitteena on geenitesti. Tutkimusta tehdään USAssa Kristina Narfströmin koordinoiman tutkimusryhmän toimesta. Tutkimukseen on nyt saatu hyvin kissoja ja myös tutkimuksen rahoitus alkaa olla kunnossa. Tutkijat toivovat pian pääsevänsä ajamaan geenikarttoja ja etsimään sairauden aiheuttavaa/aiheuttavia geenejä!

Sukutauluja tarvitaan.

Kristina Narfström tarvitsee peilattujen kissojen sukutaulut. Sukutaulut lähettää Narftrömille keskitetysti Sari Jalomäki. Jos peilaat kissasi jollain toisella silmätautien erikoiseläinlääkärillä, pyydä peilaavaa eläinlääkäriä ottamaan kopio kissasi sukutaulusta ja lähettämään se Sari Jalomäelle.

Heräsikö kysymyksiä, miten tutkimukseen?

Silmäpeilauksia kissoille tekevät ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists) –pätevyyden suorittaneet silmäsairauksien erikoiseläinlääkärit. Ota yhteyttä oman kissasi kasvattajaan, hän osaa neuvoa missä tutkitaan, mitä silmätutkimuksessa tapahtuu ja minne lähettää tutkimustuloksia. Lisätietoja antavat myös rotuyhdistysten kaihiyhteyshenkilöt, joiden yhteystiedot löytyvät mm rotuyhdistysten kotisivuilta. Venäjänsinisten kaihitilanteesta ja kaihitutkimuksen etenemisestä tiedotetaan tarpeen mukaan jäsenlehdissä, kotisivuilla ja/tai yhdistysten Facebook-seinällä. Jos sinulle tulee mitä tahansa kysyttävää venäjänsinisen kaihiin liittyen tai lukemasi herätti sinussa lisäkysymyksiä, älä epäröi ottaa yhteyttä oman kissasi kasvattajaan tai yhdistyksesi kaihiyhteyshenkilöihin.

Marianna Ripatti, kaihiyhteistyöhenkilö

Venäjänsinisemme ry

Sari Jalomäki on vuorotteluvapaalla 1.9.2015-6.1.2016 (toim.huom)